samme on jälleen myös joukko muita artikkeleita. Dosentti Arto Nevala
valottaa kirjoituksessaan Varkaudessa neljä vuotta sisällissodan jälkeen
vuonna 1922 käytyä metallityöläisten lakkotaistelua. Professori Seppo
Hentilä tarkastelee Saksan pääkaupungin Berliinin vaiheita Saksan työvä-
enliikkeen näkökulmasta ja professori Vesa Oittinen Karl Marxin ajatusten
merkitystä suuren finanssikriisin vuonna 2008, jolloin on kulunut 190
vuotta hänen syntymästään ja noin kaksi vuosikymmentä reaalisosialis-
min kaatumisesta. Matti Kauppi puolestaan johdattaa meidät punkmusii-
kin kultaisiin vuosiin 1970-luvulle.
toukokuussa 1922 pitkä työtaistelu, jossa oli
mukana yli 1 400 työntekijää. Laaja lakko
herätti suurta huomiota kansalaissodan seu-
rauksena jakaantuneessa Suomessa. Ammat-
tiyhdistysliike oli työtaistelun aikaan varsin
heikko ja sitä jäyti sisäinen valtakamppailu.
Työmarkkinat olivatkin 1920-luvun alussa
vankasti työnantajien hallussa ja he pystyivät
torjumaan useat työntekijöiden vaatimukset.
sesti se on tulkittu tapahtumaksi, jossa am-
mattiyhdistysliike testasi metsäteollisuuden
työnantajien ylivaltaa. Työtaistelu oli siis pe-
riaatteellinen voimainkoetus, vaikka muodol-
linen syy olikin työntekijöiden esittämä kor-
kea palkankorotusvaatimus. Työtaistelulla oli
kuitenkin toinen, varkautelaisen paikallisyh-
teisön valtasuhteisiin kytkeytynyt, ulottuvuu-
dosentti, Joensuun yliopisto
kansalaissodan jälkinäytös
tästä näkökulmasta.
sema paikkakunta. Ahlström-yhtiön vaikutus
ulottui kunnallisen itsehallinnon puuttuessa
monille elämänalueille. Toiseksi kansalaisso-
ta oli Varkauden seudulla poikkeuksellisen
verinen. Punaisten valtakautena toistakym-
mentä henkilöä sai surmansa ja valkoisten
vallattua paikkakunnan yli 200 ihmistä sur-
mattiin joko välittömästi tai kenttäoikeuden
tuomitsemina. Varkaus olikin väestömäärään
suhteutettuna valkoisen terrorin synkimpiä
paikkoja. Kansalaissota muutti Hannu Itkosen
mukaan perusteellisesti myös paikkakunnan
valta-asetelmaa: "Aikaisemmin vahva työ-
väenliike oli lyöty ja sen toiminta lopetettu.
Huomattava osa järjestöjen johtajista oli me-
nettänyt henkensä tai joutunut vankileirille.
Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat vielä su-
kupolvien ajan ihmisten välisiin suhteisiin."